30.11.2022
Miira Peltomaa Choicen markkinointitiimin osaamista
Miira on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri ja hän on tehnyt monipuolisen uran markkinoinnin ja viestinnän parissa sekä inhouse että toimistoilla.
Kerro hieman itsestäsi ja taustastasi?
Olen koulutukseltani kauppatieteen maisteri ja valmistunut Oulun yliopistosta. Olen tehnyt melko kirjavaa uraa markkinoinnin ja asiakaspalvelun parissa ja asunut vuosien varrella eri puolella Suomea sekä ulkomailla. Tällä hetkellä asun Tampereella perheeni kanssa. Olen paluumuuttaja, sillä ensimmäisen kerran muutin Tampereelle vuonna 2011.
Sydän sykkii markkinoinnille sen monipuolisuuden vuoksi, ja sytyn sen mahdollisuuksista yhdistää luova ajattelu ja looginen ongelmanratkaisu. Markkinoinnin tulisi mielestäni aina tarjota ratkaisuja, ei synnyttää keinotekoista tarvetta asioille, joita emme tarvitse.
Miten sinä ja Choice kohtasitte?
En ollut aktiivinen työnhakija, mutta kun huomasin Choicen rekryn LinkedInissä, kiinnostuin työpaikasta ja toimialasta välittömästi. Osaamiseni vastasi hyvin ilmoituksen toiveita, mutta työnantajamielikuvan markkinointia halusin ehdottomasti päästä oppimaan lisää. Ilmoitus oli poikkeuksellisen hakijaystävällinen, ja minuun oltiin yhteydessä heti seuraavana päivänä. Se teki vaikutuksen.
Millaisia oppeja ja osaamista tuot Choicelle?
Monipuolinen taustani on valtti, sillä olen työskennellyt hyvin erilaisten asiakasyritysten parissa monella eri sektorilla ja tehnyt markkinointia niin pienille yrityksille kuin globaalillekin toimijalle. Ymmärrän hyvin erilaisten organisaatioiden tarpeita ja resursseja, ja olen motivoitunut löytämään parhaan ratkaisun kunkin asiakkaan tilanteeseen. Osaan myös avata prosesseja ja kampanjoiden tuloksia yleiskielellä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun yhteistyökumppanit ovat muita kuin markkinoinnin ammattilaisia.
Paras mahdollinen digimarkkinointikampanja ei ole kiinni yksinomaan kanavista ja budjeteista, vaan kokonaisuudesta, johon vaikuttaa laadukas sisältö ja brändin mukainen viestintä. Huolellinen konseptointi, tavoitteiden ja mittareiden asettaminen sekä saumaton yhteistyö kumppanin kanssa on kokonaisuus, jolla saavutetaan tavoitteita. Oppini ja osaamiseni kiteytyvät prosessin ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Käytännön työ on opettanut minulle konkretiaa, ja kokemus on tuonut ymmärrystä isoja trendejä kohtaan.
Toimialalla puhutaan paljon rekrytoinnin ja markkinoinnin lähentymisestä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mikä siinä sinua kiehtoo?
Enää ei riitä, että yritys on olemassa, vaan on perusteltava, miksi osaajan kannattaa hakea juuri heille. Toisaalta jotkut loistavat työnantajayritykset ovat täysin piilossa, ja näkyväksi tuleminen onkin ensimmäinen askel. Jokaisen lähtökohta ja tarvittava viestintä onkin hyvä arvioida yksilöllisesti asiakkuuden alussa.
Rekrytointi-ilmoituksissa näkee käytettävän paljon vakiintuneita fraaseja, jotka eivät välttämättä vastaa lainkaan yrityksen oikeita arvoja. Hyvä markkinointi tuottaa lisäarvoa ja välittää viestiä oikeaan osoitteeseen. Työnantajamarkkinoinnin tapauksessa tavoite on saattaa osaaja ja työnantaja yhteen niin, että lopputuloksena on merkityksellinen työsuhde. Työllä on valtava merkitys yksilön hyvinvointiin ja tätä kautta ympäristöön. Siksi uskon, että olen osana vaikuttamassa yleiseen hyvään, ja se tekee työstäni merkityksellistä.
Miksi yritysten kannattaa panostaa hakijakokemukseen ja työnantajamarkkinointiin?
Hakijakokemus on yhtä arvokas kuin mikä tahansa ensivaikutelma. Epäedullisen vaikutelman tehnyt yritys ei vie rekryä maaliin omaksi edukseen tai kuule kyseisestä hakijasta tulevaisuudessakaan. Tämän lisäksi verkostot puhuvat, ja tuttavan kokemus yrityksestä voi olla päätökseen vaikuttava nyanssi, kun työnantajista keskustellaan. Hakijakokemus on kohtaaminen, jolla yritys viestittää nopeasti, miten suhtautuu työntekijöihin. Jos arvostaa hakijaa, arvostaa todennäköisesti myös työntekijää. Mikäli laadukkaaseen kohtaamiseen ei ole resurssia, rohkaisen hankkimaan prosessiin apua riskin minimoimiseksi.
Employer branding on trendaava ilmiö, ja yhä useampi yritys on herännyt sen olemassaolon tärkeyteen. Tunnistan ilmiössä samanlaista sivuvaikutusta kuin nykypäivän vastuullisuusviestinnässä ja viherpesussa. Ei riitä, että luettelee hienoja lupauksia, vaan tärkeintä on aitous ja niiden konkreettinen lunastaminen. Yrityksen ei kannata aliarvioida asiantuntijan uskallusta vaihtaa työnantajaa, kun nämä lupaukset osoittautuvat mainoslauseiksi. Mielikuvamarkkinoinnin pitää perustua todellisuuteen ja siihen, mikä yrityksen kulttuurissa todella tekee ainutlaatuista. Kun näitä asioita pohtii oman työyhteisön kohdalla, myös kehityskohteita ja aitoja kokemuksia nousee varmasti esiin. Prosessi voi siis kokonaisuudessaan olla hyvinkin palkitseva. Asioiden pohtiminen auttaa yritystä tarkistamaan nykytilanteen, tekemään tarvittavia korjausliikkeitä ja tuomaan esiin kirkkaimmat kärjet, jotka tekevät yrityksestä erityisen.
Miten näet rekrytointialan kehittyvän tulevaisuudessa?
Uskon, että asiantuntijoista on kova kilpailu myös tulevaisuudessa ja työnantajamielikuvaan panostaminen ei jää vain yksityisen sektorin kilpailueduksi. Myös julkinen sektori tulee hyötymään omien vahvuuksien viestimisestä, ja erityisesti pienet kunnat ovat tämän äärellä, kun kilpailu kasvukeskusten kanssa kiristyy. Yksityisellä sektorilla menestys riippuu yhä enemmän hyvistä ja osaavista työntekijöistä, ja työyhteisön sitouttaminen on yhtä tärkeässä roolissa kuin oikeiden henkilöiden rekrytointi. Tarvitaan ensiluokkaista johtamista ja hyvinvoivaa kulttuuria yhteisön sisällä.
Työnantajan brändi on yhä kiinnostavampi tekijä työnantajavertailussa, ja omasta työnantajasta halutaan olla ylpeitä. Myös henkilökohtaiset arvot ja niiden kohtaaminen työelämässä ovat suuremmassa roolissa, niistä kannattaa siis rohkeasti viestiä.
Uskon ja toivon, että vaikka maailmassa tahti kiihtyy ja tulospaineet kasvavat, yhä pehmeämmät arvot ovat keskiössä niin työnantajan kuin osaajan valitsemisessa. Motivaatio on kenties hakijan ja työnantajan tärkeintä pääomaa työelämässä.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Harrastukseni vaihtelee vähän vuodenajan mukaan. Talven kynnyksellä keskityn hyggeilyyn – neulon, kuuntelen äänikirjoja ja podcasteja. Valon lisäännyttyä viikonloput menee enemmän reissussa eri puolella Suomea. Perheen ja ystävien kanssa touhuillessa ilot ovat arkisia, mutta merkityksellisiä.