21.06.2024

Avoimuus ja vahvuuslähtöisyys ovat suorahaun ytimessä
Suorahaun vähemmän muistettu hyöty on sillä kerättävä palaute. Kohtaamalla ei kiinnostuneita ehdokkaita saadaan arvokasta tietoa, miksi odotukset eivät kohtaa.
Suorahaku on aiemmin nähty ratkaisuna pelkästään haastaviin asiantuntijarekrytointeihin, joissa hakijoita ei saada tarpeeksi pelkällä hakuilmoituksella. Usein kyse ei kuitenkaan ole hakijoiden määrästä, vaan juuri oikeanlaisten hakijoiden puuttumisesta. Suorahaun avulla on mahdollista tavoittaa tehokkaasti juuri ne kohderyhmät, jotka eivät ole aktiivisessa työnhaussa.
Suorahaku linkittyy usein aiemmin avoinna olleeseen hakuun, jossa asiakas on yrittänyt ensin itsenäisesti löytää osaajan ilmoitushaulla, muttei onnistunut siinä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapaus, jossa suorahakua voidaan hyödyntää. Suorahaku sopii niihinkin tilanteisiin, joissa julkista hakua ei voida avata, koska yritys ei halua tai voi viestiä juuri kyseisestä tehtävästä. Joku nämä syyt liittyvät kilpailullisiin tekijöihin, toisinaan kyse on henkilöstöhallinnollisista syistä Suorahakuprosessin avulla voidaan laajentaa myös omaa ymmärrystä osaajakohderyhmästä sekä tehdä hyvin systemaattista osaajakartoitusta valitusta kohderyhmästä. Choicen tiimillä on standardoitu tapa siihen, miten keskustelut dokumentoidaan sekä millaista palautetta ja tietoa niistä (anonyymistä) kerätään sekä miten tätä tietoa käytetään asiakkaan työnantajakuvan hyödyksi.
Yksi suorahaun unohdettuja etuja on sen avulla kerätty ymmärrys ja data. Kun kontaktoidaan hakijoita, jotka eivät ole kiinnostuneita tehtävästä tai organisaatiosta, saadaan arvokasta tietoa siitä, miksi hakijan ja organisaation odotukset eivät kohtaa. Suorahakuun voidaan yhdistää lisäpalveluna kohderyhmäkohtainen, laajempi työnantajakuvakartoitus.
- Outi Ahorinta, Chief Talent & Client Executive
Suorahaun eduista hyödyksi kannattaa käyttää myös palautteen keruusmahdollisuus. Kun kontaktoidaan juuri haluttua, rajattua osaajakohderyhmää, saadaan arvokasta tietoa siitä, miten nämä osaajat näkevät organisaation työmarkkinoilla sekä miten organisaatio vertautuu esimerkiksi valittuihin kilpailijoihin. Kontaktoidun kanssa keskustelussa saattaa tulla ilmi, että esimerkiksi työnkuva, palkka tai titteli eivät motivoi etsittäviä osaajia tai että millaisia keskeisiä eroja eri eritysten työkulttuurissa ja asiakaskunnassa on, jotka nekin vaikuttavat työpaikan houkuttelevuuteen. Näiden tietojen avulla organisaatio voi muokata osaajaprofiileja, viestiä paremmin houkuttelu- ja erottumistekijöistä tai haastaa omaa ajattelua osaajille tärkeistä näkökulmista ja asioista. Joskus ehdokkaat saattavat myös tuoda esiin jotain erittäin olennaista organisaation työnantajabrändistä, mikä saattaa sysätä liikkeelle laajemman kehitystyön.
Suorahaku on myynnillistä tarvekartoitusta
Myös itse suorahaun toteutukseen liittyy paljon erilaisia ennakkoluuloja. Suorahaku mielletään valitettavan usein ehdokkaiden kontaktoinniksi, mutta todellisuudessa puhelinsoitot ja LinkedIn-viestit ovat vain jäävuoren huippu työprosessia. Suorahakuprosessi lähtee liikkeelle organisaation tarpeiden kartoituksella, mutta pelkästään organisaation tarpeiden kartoittaminen ei vie kovin pitkälle. Seuraavassa vaiheessa määritellään ja kuvataan, mitä organisaatio voi tarjota halumilleen osaajille ja miten yritys asemoituu tekijäkentässä. Laadukkaaseen suorahakuprosessiin kuuluu myös olennaisesti ehdokkaiden taustojen tarkka läpikäynti sekä osaajakohderyhmän arvostusten selvittäminen. Mitä paremmin suorahakua toteuttava taho tuntee kohderyhmän, sitä todennäköisempää on, että keskusteluyhteys osaajan kanssa saadaan avattua. Choicella on omat, systemaattiset tavat selvittää ja kirjata tämä tieto asiakkaan edustajilta.
Suorahaku voidaan nähdä myynnillisenä prosessina, jonka keskiössä on kartoittaa hakijan toiveet ja odotukset, jotta valitulle osaajalle voidaan tarjota lisäarvoa. Usein keskusteluissa selviääkin, ettei työtehtävä yksinkertaisesti tarjoa osaajalle lisäarvoa, jota hän etsii. Kokenut rekrytointiammattilainen kääntää nämäkin tilanteet rekrytoivan organisaation eduksi. Hyvin toteutettu suorahaku voi olla ehdokkaalle positiivinen kokemus silloinkin, kun kyseinen tehtävä ei vastaa tarpeita ja keskustelut päättyvät. Kiinnostava ja tyylikkäästi esitetty suorahakuyhteydenotto voi herättää kiinnostuksen organisaation toimintaa kohtaan ylipäänsä, jolloin ehdokas päätyy todennäköisemmin myöhemmin uudelleen yhteyteen organisaation kanssa tai kenties jopa hakemaan osaamistaan vastaavia tehtäviä organisaatiossa. Sama pätee myös niihin ehdokkaisiin, jotka olivat kiinnostuneita esitellystä tehtävästä, mutta eivät tulleet lopulta valituiksi. Choicella on todella tärkeää, että suorahaun ammattilainen hoitaa tiedon keruun ja analyysin sekä keskustelut niin, että joka vaihe luo lisäarvoa asiakkaalle.
Ensivaikutelma on olennainen osa suorahakua
Siinä missä laadukkaasti toteutettu suorahaku on todella tuottava toimi, huolimattomasti tai vähäisellä vaivannäöllä toteutettu suorahaku voi vahingoittaa organisaation mainetta merkittävästi. Älä kokeile, näe vaivaa: yrityksellä on vain yksi arpa ensivaikutelman tekemiseen per henkilö. Myös jutut liikkuvat nopeasti.Monet meistä ovat joskus saaneet näennäisesti personoidun viestin LinkedInissä, missä kehotetaan hakemaan avoinna olevaa paikkaa tai lähettämään CV tiettyyn osoitteeseen. Mikäli tehtävänkuva ei vastaa ollenkaan omaa osaamista tai yhteydenotto ei muuten puhuttele kandia, jää osaajaa etsivästä organisaatiosta lähes väistämättä erikoinen kuva. Massaviestiäkin haitallisempaa on, jos suorahakua toteuttava tekijä jatkaa työtehtävän tuputtamista sen jälkeenkin, kun osaaja on jo ilmaissut kiinnostuksen puutteensa tehtävää tai organisaatiota kohtaan. Myös roolin muuttuminen kesken prosessin ja heikko viestintä ovat yleisimpiä ongelmia ehdokkaiden mielestä. Vaikka suorahakua toteuttaisi ulkopuolinen konsultti, heikon haun toimeksiantajan maine kärsii väistämättä. Suorahakukonsultin käyttäminen ei myöskään ole toimiva keino paeta kyseenalaista työnantajamainetta. Sen muovaamiseen tarvitaan yleensä johtamisosaamista sekä markkinoinnillisia ja viestinnällisiä toimia niin organisaation sisällä kuin ulkopuolella.
Ensikontaktilla osaajaan on suuri merkitys suorahakuprosessin onnistumiselle. Ehdokkaan kiinnostus tulee herättää ensimmäisellä yhteydenotolla. Ensimmäinen viesti tulisikin suunnitella erittäin huolellisesti kokonaisuutta silmällä pitäen. Huomioon pitää ottaa ainakin seuraavat asiat:
- Mikä puhuttelee osaajia? Erilaiset hakijat arvostavat erilaisia asioita. Osaajaymmärrys auttaa nostamaan viestissä juuri niitä asioita, jotka ovat merkittäviä juuri kyseiselle kandille.
- Millä näkökulmalla osaajaa lähestytään? Organisaatiolla ja työtehtävällä voi olla paljonkin tarjottavaa osaajalle. Onkin tärkeää miettiä valmiiksi, millä näkökulmalla osaajaa lähestytään. Onko organisaatiosi tarina sellainen, että se luo merkityksellisyyden tunnetta? Vai onko organisaatiokulttuurinne parempi kuin missään muualla?
- Kuka osaajaa lähestyy? Kun näkökulma on selvillä, on hyvä miettiä kuka on oikea henkilö markkinoimaan avointa tehtävää kandille. Usein suorahaun ammattilaiset ovat parhaita myymään tehtävää, mutta joskus organisaation sisältä voi löytyä henkilö, joka pystyy herättämään tehtävän eloon paremmin kuin kukaan muu.
- Missä kanavassa osaajaa lähestytään? LinkedIn on usein toimiva työkalu kandin lähestymiseen helppoutensa takia. Kaikki osaajat eivät kuitenkaan käytä kanavaa aktiivisesti. Mikäli yhteydenotto odottaa pitkään inboxissa, kynnys siihen vastaamiseen kasvaa merkittävästi. Siksi useampien kontaktipisteiden kartoittaminen on tärkeää.
Laadukas suorahaku vaatii kokemusta ja näkemystä. Oikean kumppanin avulla sen arvo organisaatiolle on kiistaton. Etenkin silloin, kun suorahakuun liitetään mukaan työnantajakuvaa vahvistavat elementit sekä osaajaymmärryksen systemaattinen kerryttäminen.
Sparraa asiakkuustiimimme kanssa! Autamme mielellämme valitsemaan juuri teille sopivimman tavan löytää haluttu osaaja sekä vahvistaa työnantajakuvaanne!